Ajankohtaista Blogi

Kisan jälkeinen palautuminen

Miten sinä huolehdit kisan jälkeisestä palautumisesta?

Kisoista palautuminen on yksilöllistä. Palautumiseen vaikuttaa mm. se milloin ja mitä syöt, nukutko hyvin ja tarpeeksi, onko mielen päällä liikaa muistettavaa tai murhetta. Liian usein somessa näkee ja kuulee porukan juoksevan jo pari päivää ultramatkan jälkeen! Palautumiselle kannattaa antaa aikaa, niin kehossa kuin mielessäkin. Isossa roolissa palautumiseen on myös HSP, mikä on lyhenne sanoista Highly Sensitive Person.

Huomaa kaikki kaunis ympärilläsi

Kerron nyt omakohtaisia kokemuksia palautumisesta ja siitä miten HSP näkyy ja tuntuu.

Minulla NUTS Karhunkierroksesta palautuminen oli hidasta. En viikkoon kyennyt kunnolla kävelemään, jalat oli niin jumissa! Eipä toisaalta ihme, sillä juoksua oli alla ennen kisaa todella vähän pitkän hiihtokauden jälkeen. Kisan jälkeen välittömästi palautumiseen vaikuttaa syöminen ja juominen – ne hoidin mielestäni normaalilla ja toivotulla tavalla. Neljän päivän päästä, ihmettelin jo kovasti tavanomaista hitaampaa toipumista. Näin jälkiviisaana voi todeta, että mieli silloin hidasti palautumista.

NUTS KK´n jälkeen olin varmasti vähän blues, koska polkujuoksukuplaviikonloppu on aika huikeeta <3 Sä tiedät, joka olet sen kokenut 😉 Mieli usein käy bluessia ison saavutuksen jälkeen, johon on valmistautunut huolella ja kauan (itselle tuo kisa ei ollut mitenkään suuri tavoite). Se mikä mielentasolla aiheutti myllerrystä oli koululaisten viimeinen työviikko, mikä tarkoitti meidän perheelle isoa kysymysmerkkiä tulevasta. Olimme siis viettäneet lukuvuoden Äkäslompolossa ja tulevan vuoden suunnitelmat oli päättämättä – asiat ei aina ole niin yksinkertaisia, vaikka niistä kuinka yrittäisi tehdä helppoja. Taisinpa käydä tuolla viikolla useamman retken tunturissa. Istumassa. Ihmettelemässä. Itkemässä.

Mennäänpä nyt kuitenkin siihen HSP´n. Herkkyys voi ilmetä todella monella tavalla ja keho voi kuormittua monella eri tavalla. Ihanat ja energisoivat asiat voi olla kuormittavia herkästi aistivalle ihmiselle. Melu, tietty ääni, joku yksittäinen ärsyke voi olla liikaa. Tuntoaistein koetut ärsykkeet, esim. tietty vaate voi olla herkälle ihmiselle ylivoimainen juttu. Samoin on oikeastaan kaikkien aistien kanssa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Siksi kerron elävän esimerkin.

Olimme kesäkuun alussa koko perheellä tyttöjemme kisareissulla. Kisahumua perjantaista sunnuntaihin. Niin ihanaa seurata lasten valmistautumista ja kisasuorituksia, seuran yhteisöllisyyttä ja kaverien kanssa touhuamisia. Kaikki tuo ihana hulina sai minut, HSP-tyypin, kuitenkin aivan totaalitilttiin.Yritin tuona viikonloppuna käydä omillakin lenkeillä, mutta ne oli yhtä horroria! Juoksusta ei tullut yhtään mitään. Enkä tiedä olinko vielä tuolloinkaan palautunut NUTS KK´sta.

Tämän ”seesteisen” viikonlopun päälle olin vielä menossa tyttöjeni kanssa, heidän ensimmäiselle pääkaupunkireissulle eli Helsinkiin! Minä Helsinkiin!?! Tässä kohtaa olisin jälkiviisas ja jättäisin molemmat reissut väliin 😀 Niin kivoja kuin tyttöjen reissut ovatkin! Helsingissä olosta voi ahdistua ajatuksissa moni muukin, mutta nyt olin aidosti innoissani menossa sinne monen vuoden tauon jälkeen ja näyttämään kaupunkia omille lapsilleni. Meillä oli tosi ihana kaupunkiminiloma, mutta olimme kyllä kaikki tosi väsyneitä jo parin päivän jälkeen. Lienekö meissä kaikissa hitunen HSP´tä 😀

Keho ja mieli sai tuon viikon aikana niin paljon ärsykkeitä, että niistä kunnolliseen palautumiseen olisi tarvittu pari viikkoa yksin oloa ja rauhallista eräjormailua. Uskon, että kenelle vaan, mutta erityisesti HSP-tyypeille rutiinit ja tavallinen arki on parasta elämää! Ja jos miettii, että tuohon hurlumheihin olisi koittanut saada kehittäviä treenejä, niin hahaaa! Hyvät ja kehittävät treenit vaatii myös tylsää ja rutiininomaista arkea.

Aika moni voi vielä tänäpäivänäkin piilotella omaa herkkyyttään. Herkkyys pitää mielestäni nähdä voimavarana! Ajatella mikä voimavara toisten ihmisten tunnetilojen tulkinta on monella alalla. Suvi Bowellan kirjoittaa upeasti aiheesta kirjassaan ”Ihana herkkyys: rikasta elämää kaikilla aisteilla”. Olen myös saanut rikastuttaa HSP-kokemuksia yhden valmennettavani kanssa, on hyvin antoisaa vaihtaa tuntemuksia puolin ja toisin.

Ollaan ylpeitä siitä mitä me ollaan – herkkyyksien ja erityisyyksien kanssa ja ilman <3 Ja annetaan aikaa palautumiselle tärkeiden etappien jälkeen – sekä keholle että mielelle.

Luonnossa herkän ihmisen mieli ja keho palautuu <3

Vastaa